Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK




                                                           IBA-RALLY     24-25.7.2010

HOMMAN NIMI


Pitkän tauon jälkeen oli yhdistyksemme ottanut 10-vuotisen taipaleensa kunniaksi ohjelmaan IBA-Finland Rallyn. Rallyn idea on kerätä pisteitä vierailemalla annetuissa kohteissa,ja ajamalla mahdollisimman paljon kilometrejä 24:n tunnin aikana. Lisäksi pisteitä sai erilaisista tehtävistä, esimerkiksi: "osta mustaa makkaraa Tampereelta" tai "tuo maaliin tullessasi mukana 6-pack olutta." Eniten pisteitä kerännyt tietysti voittaa.

Esikuva Rallysta on tietysti Amerikan ihmemaasta, jossa vastaavaa Rallya ajetaan päiväkausia, pitkin aavikoita ja autiomaita.

Sain kaverini Jussin houkutelluksi mukaan, ja niinpä ilmestyimme Jämsään, Patalahden st 1-asemalle hyvissä ajoin ennen tehtävälistojen jakoa ja julkistamista,joka alkaisi klo 8.00.

Paikalle saapui hieman toistakymmentä pyöräkuntaa, ei siis mitenkään suuri joukko. Huono sääennuste oli luultavasti vaikuttanut alentavasti osanottajamäärään, ja onhan niitä kesällä kaiken maailman kissanristiäisiä ajoviikonloppuja pilaamassa, tämähän tiedetään.



SUUNNITTELU JA LÄHTÖ


Saatuamme tehtävälistan kouraamme, oli tunti aikaa suunnitella haluamansa reitti. Kohdekäyntilistassa näkyi olevan kaikenlaista, museoita, eläinpuistoja, muistomerkkejä,ja tankkauksia maan eri kolkissa.


Ajaisimme Jussin kanssa joukkueena, ja olimme etukäteen sopineet, että pohjoiseen lähtisimme, etelän sumpuraiset liikenneolot eivät rentoutusta toisi. Sopivasti olikin listassa tankkaukset Kemijärvellä, ja Ivalossa. Matkan varreltakin löytyisi tehtäviä, Oulun automuseolla olisi käytävä, ja takaisintullessa Ranuan eläinpuisto olisi myös kohteena.


Tunti kului, ja suunnitelma hioutui. Mittarit tarkistettiin lähdössä, ajetusta matkastakin kun saisi pisteitä. Kello tuli 9 ja sitten matkaan, kohti Oulua.



TUURIPISTEET TIKKAKOSKELTA


Kohdelistassa oli lukenut "Keski-Suomen ilmailumuseo, Tikkakoski". Olin ohittanut suunnittelussa kohdan, koska jostain merkillisestä syystä olin assosioinut mielessäni Tikkakosken ja Jämsän Hallin samaksi paikaksi.  Hallin sijainnin tiesin, se ei sopisi kuvioomme. Siksipä äimistyin kun 70 kilsaa ajettuamme olikin Tikkakoski, ja viitta ilmailumuseolle. Puolen kilometrin ajan mietin asiaa, ja sitten pysäytin linja-autopysäkille. Jussila oli samat ajatukset, ja hänkin kertoi kokeneensa saman harhakäsityksen Tikkakosken ja Hallin ykseydestä.


Käännyimme takaisin, ja helposti löysimme museolle. Tuskin saimme todistekuvat pyöristä museon edessä otettua, kun paikalle pölähti 4 muutakin rallin osanottajaa. Emme jääneet siinä mainostamaan hyvää tuuriamme ja huonoa maantiedon tuntemustamme, vaan sonnustauduimme jatkamaan.


Kuitenkin aika pian tulivat toiset kantaamme, menivät jopa ohi, hirttämättömät. Lisäksi jouduimme tekemään yhden välitankkauksen, ja samalla tankkasimme myös itseämme energiageelillä jo näin alkumatkasta.



OULU


Oulun automuseo löytyi helposti navigaattorin avulla, ja kappas vain, siellähän pihalla oli tuttuja rallaajia. Meidät ohittanut joukko siinä oli juuri lähdössä. Vaihdoimme kuulumisia, ja sanoivat että seuraavaksi Ranualle, karhuja katsomaan.


Hämmästyin, sillä olin luullut heidänkin olevan matkalla pohjoiseen, ja tietääkseni nopein reitti veisi Kemin kautta. Meidän suunnitelmissamme oli tulla Ranuan kautta takaisin, kunhan olisimme käyneet Ivalossa tankkaamassa. Putkiaivona en ymmärtänyt heidän yllättävää suunnanvaihdostaan, mutta myöhemmin selvisi, että kavereillahan olikin paljon kunnianhimoisempi "plääni" työn alla.



YLÖSPÄIN


Noh, kaikesta huolimatta me jatkoimme tankattuamme Oulusta Kemin kautta Rovaniemelle
Suunnilleen 220 kilometrin "legi" ajettiin yhdellä istumalla, kertaakaan pysähtymättä.

Kemin tietyöt näyttivät melkein valmiilta, mutta vielä löytyi koukkauksia.Turhauttavaa matelua turistibussin perässä kiertoteitä kesti hetken,  mutta tämän jälkeen ajo alkoikin taas kulkea. Neste Reissumies tuttuna etappina saavutettiin, ja ehdotin  lämmintä ateriaa, mutta Jussia ei nälättänyt, joten jatkoimme matkaa.


Ensin Sodankylään, ja lopulta saavuimme Ivaloon, jossa oli yksi rallin osanottajista juuri huililla, ja siis meitä edellä. Kaveri kertoi että oli aikonut aluksi ajaa vielä noin 14o kilometriä kauemmas, Rautaperän kylälle kääntymään. Siitä olisi saanut huiman pistemäärän, mutta käytettävissä oleva aika oli niin vähäinen, ettei loppumatkasta olisi voinut pitää taukoja ollenkaan.


Olimme  itsekin summittaisesti laskeneet suunnitteluvaiheessa Jämsästä Rautaperälle olevan matkaa hieman reilut 1000 kilometriä, ja valinneet kääntöpaikaksi Ivalon, ja samalla antaneet itsellemme luvan hieman leppoisampaan ajoon, ja pidempiin taukoihin.



ALASPÄIN

Paluumatkastamme muodostui hieman tylsä, ja syy siihen oli etupäässä minussa. Alkuperäisen idean mukaan olisi paluumatkalla poikettu hakemassa Kemijärven tankkauspisteet, ja ajettu sitä kautta Ranuan eläinpuistoon karhuja katsomaan.

Kuitenkin jokin mörkö peloitteli mieleni niin, ettemme muka ehtisi Kemijärven kautta, koska kuitenkin tulisi "jotain ajanhukkaa" emmekä ehtisi aamuyhdeksäksi Jämsään. Siksipä palasimme tulojälkiämme Rovaniemelle, ja sieltä koukaten Ranuan kautta Ouluun.



Muita pistepaikkoja ei enää lähistöllä ollut, joten loppumatka muodostui pelkäksi ajeluksi, ilman sen suurempia kiireitä. Oli näet selvinnyt että ehtisimme reilusti, joten kuhnustelimme tauoilla kaikessa rauhassa. Aamuyöllä alkanut odotettu sade toi pientä vaihtelua, vettä tuli jopa rankasti satakunta kilometriä.

Mutta ajo edistyi, ja saavutimme Jämsän jo kello 7:n jälkeen.  Paikalla oli jo jokunen osanottaja, viimeiset saapuivat vasta hieman ennen 9:ää. Mutta ne olivatkin nuo 4 hurjaa jotka tosiaan kävivät siellä Rautaperän kylällä kääntymässä. Ajoivat reilusti yli 2000 kilometriä, ryökäleet.



MAALISSA
 
Kuitit ja todistevalokuvat tarkistettiin, samoin matkamittarimme. Olimme ajaneet 1838 kilometriä, oman pyöräni mittarin mukaan. Myöhemmin tarkistin reittimme Genimapilla, ja totesin mittarini olevan hämmästyttävän tarkka, vaikka se nopeudessa näyttääkin liikaa.

Koska ajoajastamme jäi vajaat 2 tuntia käyttämättä, oli loppusijoituksemme vain keskitasoa. Toki ajamaan lähdettiin, ja Lappiakin taas palanen nähtiin, joten siinä mielessä homma onnistui, vaikkei ihan verenmaku suussa mentykään.
Hieman jäi kaivelemaan tuo pupu, joka meni pöksyihini, jälkeenpäin ajatellen olisimme hyvin ehtineet laajemman lenkin ajaa.
Mutta jospa sitten ensi vuonna... kukaties...




Haato